Raitavat apinat

Housut ja paita pojalle koossa 110 cm

Apina joustofrotee on ostettu Majapuulta ja 

raitakangas Metsolasta.

Apinakankaan laatu on niin taivaallisen

ihanaa, että olisi tehnyt mieli

itkeä sitä ommellessa.

Haukku

Murun haukkukankaasta

syntyi slipoveri ja housut.

Ensin mietin kankaasta haalaria, 

mutta mielllän sen niin kovin hankalaksi 

lapselle, joka on juuri oppinut käymään

itsenäisesti potalla. 

(Enkä tahdo että se taito mihinkään katoaa.)

Kaavat on mitälie sekotuksia.

Kokona 110 cm.

Villikset

 Siinä ne nyt on.

Törölän talveen täydelliseen

aikaan valmistuneet villahousut.

Lämmittää niin, etten tahdo riisua

niitä ennen kevättä.

 Kaava on muokkaus 

netistä löytyneestä ohjeesta

ja lanka Novitan Nallea.

Kutittaa hieman, 

mutta kai se nahka siihen tottuu.

Nyt saa tulla talvi ja viima.

Minä en enää palele.

(Empä.)

Joulukranssit

Mikä ihana innostus.

Löysin sinooperin alesta styroksikransseja

ja päätin kokeilla tehdä jonkin näköisiä 

joulu-/talvikransseja.

Inspiroituneena metsään lenkille

materiaaleja keräämään.

Sammal on pyöritetty kranssin päälle 

vihreällä rautalangalla 

ja siihen on sitten tökitty kaikennäköisiä koristeita

Talviversiossa on valkoisia helmiä, hopealankaa, 

valkoinen rusetti ja kristalli. 

Alhaalla on sammalta jossa tönöttää hassuja sieniä.

Jouluversiossa sammalta ja vähän jäkälää.

Mustikanvarpuja ja muuta joulurekvisiittaa.

Ja tästä se kaikki lähti.

Sammalta, pukki pulkassa 

ja ympärillä ruskeaa satiininauhaa 

sekä kultanauhaa helmillä.

Ja vaikka meillä monta ovea onkin,

en jokaiseen viitsi kranssia ripustaa.

Sikälimikäli nämä siis säilyy rupsahtamatta,

saattaa läheisille olla tiedossa

luonnonläheisiä joululahjoja.

Maalaislapsen kaupunkivaatteet

Vaikka maalla asutaanki 

eksytään mekin välillä kaupunkiin.

Näitä reissuja varten poika tarvi

haalarin lisäksi housu-takki setin.

Housut löytyi kirpputorilta (ihan uudet)

ja takin ostin JesperJuniorista.

Mutta tottahan se setti kaipasi myös

hieman omaa kädenjälkeä ja niimpä

ompelin takkiin sopivan hatun ja lapaset.

Molemmissa on vuorina fleece ja hatussa

korvien kohdalla taas tuulen suojat.

Kaavat on piirretty valmisvaatteista.

Tumput on todellakin vain autoilua ja kaupunki

hengailua varten, sillä trikoohan imaisee veden itseensä sekunnissa.

Tumput oli lähinnä kaavan testailu,

sillä odotan sormi valmiina että Majapuun 

verkkokauppaan tulee lisää merinovillakankaita.

Hattuun piti tulla keltainen tupsu,

 mutta se lanka joka kaapista löytyi olikin sinappia.

Silmät siis auki ja lankaa bongaamaan.

Viikonloppuna Tampereen Kädentaito messuilla tuli vähän bongailtua.

Murun koira neulos oli pöydän viimeinen kangas,

mutta meidän onneksi minä pidän vihreästä ja lapsi koirista.

Lisäksi hahtuvaa hoitotädin joululahjaan, hamppuinen tiskiliina, 

alpakka-merinoa villasukkiin, alpakka bouclee 

omaan ja siskon tuubihuiviin. Ainiin ja lisäksi koivuiset puikot

joihin voi näppärästi keräillä vaijereita ja päitä tarpeen mukaan.

Niin ja ne kaikki ihanat puuhelmet. 

Ihan huippua!

Lätsät ja kotsat

Näitähän se vuodenaikakin jo vaatii.

Lapselle Murun neulos jämistä tupsupipo ilman vuorta

ja hieman kylmempiin keleihin trikoohattu fleece vuorella .

Korvien kohdalle ompelin vielä vuoren sisään tuulisuojat.

Majapuun paloautosta lapselle pipo joka vaatii kyllä tupsua.

Ja sitten itselle trikoopipo 

jossa vuori samaisesta oranssista fleecestä. 

On kyllä mukava.

Ja vielä neulotut pipot itselle ja miehelle. 

Langat on jotain Novitan jämiä.

Ja sitten tämä ihana keskeneräinen projekti.

Lanka loppui kesken mutta ehkä jo pian selviää 

mikä siitä tulee.

Sen verran voin paljastaa että Törölässä 

näille on tarvetta :)

Paluu PipiPupun muodossa

Hiljaiseloa on vietetty.

Työelämä on vienyt mennessään ja 

täten ompeluaika on vähentynyt.

Tosin ompelupoydän sijainti lapsen leikkihuoneessa

ei ole ollut kovin inspiroiva paikka.

Mutta nyt, tadaa!

Raivasin itselleni kellarista oman huoneen.  

Täällä on ihanaa levittäytyä ja 

inspiroitua kaikessa rauhassa. 

Seinien tunkkainen panelointi on minua aina

hieman ahdistanut, mutta

eipä haittaa nyt. Katto on sentään valkoinen ja

valaistus hyvä.

Luksuksena vielä merinäköala ikkunasta. 

Tavarat vielä hieman hakee paikkojaan, 

mutta suurin osa on jo asennettu. 

Keskeneräisten töiden lista oli niin pitkä etten 

meinannut tietää mistä aloittaa.

Niimpä syntyi sitten PipiPupu.

Pupun sisällä on kauraa ja toivon että se parantaisi

meidän perheen tästä ikuisesta flunssasta.

Flunssa käy lapsella aina hengitysteihin 

ja ajattelin että lämmin kauratyyny rintakehän päällä

voisi tuoda apua. 

Söpö siitä ainakin tuli.